Jääkiekkovedonlyönnin harrastaja: oletko jo lukenut Petri Pietilän Suuren rahapelikirjan?
Siltä varalta, ettet vielä ole tutustunut otsikossa esiteltyyn Suuri rahapelikirja -teokseen, joka nimestään huolimatta ei ole suuri vaan sangen ohkainen, esitellään seuraavassa jääkiekkovedonlyönnin perusteet. Lyötäessä vetoa jonkin jääkiekkomatsin lopputuloksesta tai muusta matsiin liittyvästä tuloksesta, pitää huomioida:
Oleelliset tiedot
Taitava peluri ei haaskaa aikaansa turhien tietojen pänttäämiseen. Jääkiekkojoukkueiden keskinäiset voimasuhteet ratkaisevat kaiken. Siksi pelaajan tulee pystyä mielessään tai vaikka tietokoneen Muistio-ohjelmaa käyttäen vertaamaan eri joukkueita keskenään, ja aavistamaan, miten psykologiset tekijät saattavat vaikuttaa peliin. Pelitaktiikkaan kuuluu myös tilastojen seuraaminen. Pelitilastoista merkittävimpiä ovat laukaisutilastot, jäähyt, avainpelaajien peliajat, ja pakkiparien lukumäärä. Ne vaikuttavat ottelun kulkuun. Tällaisia tiedon jyväsiä voi lukea ja kuulla median kautta, mutta niiden tuottamat kohuraportit eivät saa vaikuttaa taitavan pelurin omiin pelipäätöksiin; kohuraportit on tarkoitettu viihdyttämään. Tärkeämpää on huomata, oliko valmentajan käyttämä taktiikka onnistunut, vaikuttiko joukkue tasapainoiselta, vai oliko lopputulema kiinni muutaman pelaajayksilön onnistumisesta.
Jääkiekon erilaiset vedonlyöntimuodot
Myös tämä teksti suurelta osin perustuu “Suureen” rahapelikirjaan, mutta teos on kolmekymmentä vuotta vanha, joten alla näkyvät tekstit kaipaavat osittain ajanmukaistamista, eli päivittämistä. Tekstin päivittäminen on Slottipotti.comin tekijältä jäänyt tekemättä, sillä aika on kulunut paremman tekemisen parissa — pikakasinot ovat viimeisin villitys.
Tavallinen 1 X 2 -veikkaus
Vetoa lyödään varsinaisesta peliajasta (60 minuuttia). Mikäli ottelussa tulee jatkoaika, katsotaan oikeaksi merkiksi X. Jos jatkoaikaa huomioitaisiin, olisi tasapelin kerroin aina hivenen korkeampi, sillä se toteutuisi nykyistäkin harvemmin. Kaikissa SM-liigan ja I-divisioonaotteluissa käytetään normaalisti samaa skaalaa: kun suosikin kerroin on määritelty, saadaan automaattisesti tasapelin ja toisen joukkueen kertoimet. Ottelun erikoisluonne saattaa joskus vaatia pienemmän tasapelikertoimen (esimerkiksi Tampereen paikallisottelut). Kansainväliset ottelut, NHL- ja Elitserie-pelit päättyvät tilastojen mukaan useammin tasapeliin, joten näissä X:n kerroin on aina alhaisempi. 1 X 2 -veikkauksessa on aina yhdistettävä vähintään neljä eri tulosta peliriviksi, ellei toisin mainita. Sama joukkue ei saa esiintyä pelirivissä voittajana tai häviäjänä kuin kerran. Muuten eri päivien otteluita saa vapaasti yhdistää keskenään.
Tasoitusveikkaus
Tämä pelimuoto on aikoinaan ollut pelattavissa myös postitse. Pelaajan tulee veikata kaikki kuusi ottelua oikein valitsemalla joko “K” (kotivoitto) tai “V” (vierasvoitto). Kyseessä on tässäkin varsinainen peliaika. Jokaisessa otteluparissa SSP on määrännyt toiselle joukkueelle tasoituksen (maaleissa), mikä lisätään kyseisen joukkueen tekemään maalimäärään. Tasoituksiin lisätyt puolikkaat karsivat tasatuloksen mahdollisuuden. Tasoitus huomioon ottaen joukkueet ovat SSP:n mielestä tasavahvoja ja molempien kerroin on 1.80. Näin pelaaja saa panoksensa vähintään 34-kertaisena takaisin, mikäli hänen onnistuu veikata kaikki tulokset oikein. Tähdellä (*) merkityn BONUS-joukkueen kerroin on aina 2.00, joten jos voittoriviin kuuluu tämä joukkue, kertoimeksi muodostuu yli 37.
Maalieroveikkaus
Pelaajan tulee ennustaa kumpi joukkue voittaa ja kuinka monen maalin erolla. On samantekevää, päättyykö ottelut 9-6 vai 4-1. Maaliero on silti sama, ja kotijoukkueen kolmen maalin voitto katsotaan oikeaksi vedonlyöntitulokseksi. Vetoa lyödään ottelun varsinaisesta peliajasta. Tasapeli on luonnollisesti myös mahdollinen vedonlyöntitulos maalieroveikkauksessa, samaten yksittäis- ja yhdistelmävedot hyväksytään.
Maalilukuveikkaus
Maalilukuveikkaus ei ole kovinkaan luonnollinen veikkausmuoto, sillä tarkkaa lopputulotsa on hyvin vaikea ennustaa. Kertoimet ovat tästä johtuen korkeampia, vähintään 20.